Yo-kirjoituksiin valmistautumisesta

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Moni lukiolainen menettää yöunensa yo-kirjoitusten takia. Miksi? Syy voi olla siinä, että stressinhallintakeinot eivät ole parhaat mahdolliset ja lukemista ei osata rytmittää. Useat myös jättävät lukemisen viime tippaan. Seuraavilla vinkeillä pääset parhaaseen mahdolliseen tulokseen yo-arvosanojen suhteen.

Ensiksikin lukeminen pitää rytmittää oikealla tavalla, ja lukemisen rinnalle kannattaa ottaa jokin mieluisa harrastus, esimerkiksi liikunta. Lukemisen murehtimiseen ei kannata käyttää paljon aikaa, vaan asioita pitää tehdä järkevästi:

  1. Älä käytä aikaa käsitteiden tai pikkuasioiden opettelemiseen, vaan yritä ymmärtää asia kokonaisuutena: näin muistat käsitteet. Yksityisasiat muistavat vasta sitten kun asiasta on kokonaiskäsitys.
  2. Alleviivaus kirjasta suoraan ei sinällänsä ole paras tapa oppia. Joillekin se voi toki toimia, mutta parhaiten oppii sillä tavalla, että kirjottaa asiat muistiin itselleen ja tekee käsitekarttoja.
  3. Kirjoita kirjan sisällysluettelo isolle lakanalle ja kerää opittuja asioita otsikoiden alle. Tämä tekniikka auttaa alueen kokonaisuuden hahmottamisessa.
  4. Kerää tietoa itse netistä tai uutisista. Nyt on hyvä aika oppia lukemaan vaikka Helsingin Sanomia tai katsomaan ajankohtaisia uutisia telkkarista. Wikipedia-artikkelit eivät kuitenkaan ole niin kattavia. Yritä etsiä muita lähteitä.
  5. Ennakointi on kaiken A ja O. Yritä siis aloittaa lukeminen jo kesällä, tai ainakin kuukausi ennen varsinaista kirjoituskertaa.
  6. Käytä aikaa esseiden kirjoittamiseen ja niiden työstämiseen. Omia esseitään voi aina parantaa. Opettele tiivistämään asiat oikein äläkä kirjoita aiheen vierestä.
  7. Katso läpi vanhat yo-kokeet siitä aineesta, jonka aiot kirjoittaa! Tämä vinkki on erittäin tärkeä, koska näet, millaisia yo-kokeet ylipäätänsä ovat.

Seuraavaksi olemme haastatelleet muutamia opettajia ja opiskelijaa yo-kirjoituksiin liittyvistä kysymyksistä.

Opinto-ohjaaja Kaija Kumpukallio

1.Kuinka kauan ennen ylppäreitä suosittelet aloittamaan lukemisen?

Riittävän ajoissa, jotta ehdit myös syventää oppimistasi ja kerrata riittävästi. Ajankäyttö on yksilöllistä, toiset oppivat nopeammin ja toiset tarvitsevat enemmän aikaa. Olen suositellut, että syksyn kirjoittajat varaisivat lukuaikaa heinä-elokuussa ennen koulun alkua, koska ensimmäisessä jaksossa ei ole lukulomaa kokopäivätoimista opiskelua varten. Kesälukiokurssit ovat myös hyvää valmistautumista. Abin kannatta ehdottomasti myös pitää lomaa ja virkistäytyä, koska abivuosi on monella tapaa vaativa.

2.Miten lukeminen kannattaa jaksoittaa?

Ylioppilaskokeisiin valmistautuminen on useimmille ensimmäinen iso luku-urakka, jossa on hyödyksi hyvä suunnittelu ja kehittyneet opiskelutekniikat. Opiskeltava aines kannattaa jakaa sopiviin palasiin ja varata aikaa myös syventävään oppimiseen ja kertaamiseen. Silmäile-syvenny-muistele-kertaa – tekniikka (SSMK) on hyvä. Eli varaa aikaa perusasioiden oppimiselle, syventävälle oppimiselle ja kertaamiselle. Myös tauot kannattaa suunnitella. Hyväksi koettu apuneuvo tehokkaaseen opiskeluun on ns. pomodoro- eli tomaattitekniikka, jolla voi tauottaa opiskelun sopivasti ja pitää itsensä keskittyneenä asiaan. (Katso esimerkiksi: http://www.jylkkari.fi/2013/01/tehoa-opiskeluun/)

3.Mihin opiskelussa kannattaa kiinnittää eniten huomiota yo-koetta varten?

Esimerkiksi reaaliaineissa pitää hallita perusfaktat, samoin oppiaineen keskeiset käsitteet, ja korkeimpiin pisteisiin vaaditaan myös esimerkiksi asioiden yhdistelyä yli kurssi- ja ainerajojen. Oppiminen on aktiivista ajattelemista, ja siksi kannattaa virittää omaa motivaatiotaan ja kiinnostustaan, niin asiat jäävät hyvin mieleen. Luku- ja keskustelupiiri kaverien kanssa voisi olla hyvä idea. Kielissä ja matikassa harjoittelu tuottaa tulosta. Kannattaa siis aloittaa ajoissa ja harjoitella säännöllisesti.

Kirjastoista ja kirjakaupoista löytyy kertauskirjoja. Ylen abitreenit (http://yle.fi/aihe/abitreenit) antaa vaihtelua lukemiseen: sieltä löytää vanhoja yo-tehtäviä, ideoita oppimiseen sekä esimerkiksi ladattavia äänitteitä. Jos sinulla on lukivaikeus, muista Celia-kirjaston äänikirjat ja muut palvelut. (https://www.celia.fi/celian-kirjat/peruskoulun-ja-toisen-asteen-oppikirjat/)

Viimeisenä iltana ennen koetta kannattaa keskittyä rauhoittumiseen: nyt olen tehnyt parhaani ja huomenna näytän sen kokeessa. Hyvään uneen, ravintoon ja liikkumiseen kannattaa siis abinkin satsata.

Pomodoro- eli tomaattiopiskelun perusteet

· Suunnittele ja kirjoita muistiin, mitä tehtäviä tai mikä opiskelukokonaisuus päivän aikana pitäisi tehdä.
· Väännä keittiökelloon tai muuhun ajastimeen 25 minuutin aika.
· Opiskele yhtä asiaa kyseinen aika, älä keskity muuhun.
· Laita sen jälkeen tehtävälistaasi ruksi sen tehtävän kohdalle, jota teit.
· Pidä viiden minuutin tauko ja ajattele sen aikana jotain ihan muuta kuin äskeistä tehtävää. Nouse vaikka ylös ja katsele ulos ikkunasta. Juo vettä.
· Neljän pomodoron jälkeen pidä pidempi, 15–30 minuutin tauko.
Lähde: pomodorotechnique.com

Kuraattori Michael Sjöblom

1.Miten neuvoisit yo- kokeesta stressaavaa nuorta rentoutumaan?

On hyvä tehdä myös asioita, jotka rentouttavat. Esim. kävelyretki luonnossa, kuntosalilla käynti, uimahalliin uimaan meno, pyöräily, keskustelu ystävien kanssa, kaikkea sellaista mikä rentouttaa juuri sinua. Myös opiskelijahuollon työntekijöiden kanssa voi keskustella stressinhallinnasta.

2.Ovatko isot yo- kokeet mielestäsi hyvä tapa testata nuoren opiskelemia asioita? Muuttaisitko ylioppilaskokeen rakennetta?

Ehkä YO-kirjoituksiakin voisi miettiä entistä joustavammin. Etsiä yksilölle sopivia vaihtoehtoja. Itse miettisin, mikä auttaa nuorta pääsemään YO-kirjoituksissa häntä tyydyttävään lopputulokseen. Me ihmiset olemme kaikki yksilöitä, ja myös YO-kirjoituksia voisi miettiä enemmän myös yksilön lähtökohdista käsin.

Abiturientti Tilda Brun

1.Kuinka kauan/ tehokkaasti/ luit ennen ylppäreitä?

”Alotin lukemaan ehkä pari kuukautta ennen mut sit vast lukulomalla niiku kunnolla paneuduin ja luin joka päivä useemman tunnin tosi tehokkaasti. Ja löysin siinä mulle kaikista parhaiten sopivan tavan lukea.”

2.Tekisitkö jotain toisin opiskelussa?

”Jälkeenpäin ajatellen tajusin et kyllä tunneilla olis kannattanut keskittyy vähän enemmän niin nyt ei olisi ollut ehkä niin stressaavaa mut en mä kadu mitään, hyvin meni näinkin.”

3.Millaisena koit ensimmäisen yo- koetilanteen? Entä viimeisen? Jännititkö vähemmän, kun tilanne tuli tutummaksi?

”Eka yo- koe tietenkin jännitti tosi paljon kun ei tienny mitä odottaa. Viimeisessä kokeessa ei sit tarvinnut jännittää sitä uutta tilannetta, mut kyllä silti itse koe jännitti melkeinpä yhtä paljon.”

4.Koitko hyötyneesi abikursseista?

”Oli hyötyä, varsinkin äikän 8-kurssi oli tosi tärkee, oisin ollut ihan pulassa jos en olisi käynyt sitä!”

TEKSTI: Tytti, Nora
KUVITUSKUVAT Idiksen vuosikertaa 2009-2010

Mainokset

Kommentointi on suljettu.