Tanssikengät on potkaistu komeron perälle ja juhlamekot vaihdettu takaisin tavallisiin kouluvaatteisiin. Nyt kun on jo toivuttu tanssin huumasta, kysyimme kakkosilta, millainen kokemus oli.
Millaista oli tanssia vanhempien, kavereiden ja muiden opiskelijoiden edessä?
”Aluksi jännitti tosi paljon, varsinkin omille vanhemmille esiintyminen, mutta kokonaisuudessaan päivä sujui loistavasti.” Lähes kaikkien tanssijoiden mielestä oli kivaa tanssia, ja yhdessä he saivatkin aikaiseksi loisteliaat tanssiaiset. Poikien suurin huoli oli tyttöjen mekon päälle astuminen, kun taas tyttöjä pelotti korkokengillä kompastuminen. Kaikki olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että pieniä mokia ei kukaan huomaa. Suurin osa oli myös valmistautunut huolellisesti esimerkiksi harjoittelemalla tanssiliikkeitä vapaa-ajallakin.
Miten/missä/mihin hintaan laitoitte hiukset ja meikit?
Suurin osa huolehti itse juhlakampauksesta ja -meikistä.”Alun perin oli tarkoitus mennä kampaajalle, mutta aikoja ei ollut enää jäljellä.” ”Jos aiot varata kampaaja-ajan, niin tee se mahdollisimman aikaisin jo alkusyksystä”, neuvoo yksi tytöistä. Siinä siis oiva ohje ensi vuoden tanssijoille! Pojille hiukset eivät näyttäneet aiheuttavan yhtä paljon päänvaivaa kuin tytöille.
Oliko kova harjoittelu ja rahallinenkin satsaaminen sen arvoista?
Monet sanoivat tuhlanneensa enemmän kuin olivat kesätöissä ansainneet, mutta satsaus ei harmittanut.”Vaikka välillä kaikki tuntui rasittavalta ja stressaavalta, niin kokemus oli kuitenkin hieno, enkä vaihtaisi sitä pois”, eräs poika täsmentää. ”Vanhojen tanssit ovat ehdottamasti lukion kohokohta!”
Edellisiin sanoihin on helppo yhtyä. Kaikille näytti jäävän iloinen mieli tansseista, niin itse kakkosille kuin yleisöllekin.Vanhojentanssit ovat nuorelle yksi hienoimmista elämänkokemuksista ja muisto, joka kuuluu jokaisen lukiolaisen etuoikeuksiin.
Nyt vain odottelemaan ensi vuoden tansseja!
TEKSTI JA KUVAT: Kirsi Mutsipule ja Sonia Mahacha
Helsingin kielilukion verkkolehti 