Meillä Itiksessä monikulttuurisuus on yksi vahvuuksistamme. Koulumme laajaan kansallisuuskirjoon lukeutuu opiskelijoita, joilla on kaksoiskansalaisuus tai maahanmuuttajatausta. Ulkomaalaistaustaiset nuoret näyttävät sopeutuvan hyvin, mutta päätin silti syventyä asiaan. Halusin kuulla itse oppilaiden mielipiteitä ja näkemyksiä asiasta.
”Minun ystäväpiiri muodostuu aika pitkälle ulkomaalaistaustaisista nuorista”, vastaa kolmannen vuoden opiskelija Pauliina. ”Minusta se, että koulussamme on niin paljon eri kansallisuuksia, on pelkästään hyvä juttu. Näin tutustuu ihaniin ihmisiin ja oppii uusia asioita eri kulttuureista.” Moni piti hyvänä puolena myös sitä, että kielitietämys paranee. ”Opin vähän väliä uusia hauskoja sanoja!” vastaa yksi toisen vuoden opiskelijoista.
Huonoja puolia oli sitten vähän vaikeampi keksiä. ”No ehkä se, että eri maalaiset ihmiset ovat enemmän omissa porukoissaan…”, vastaa Karoliina hetken pohdittuaan.
“Joidenkin ulkomaalaisten äänenkäyttö on ihan eri luokkaa kuin suomalaisten ja välillä on liikaa melua!” vastaa kaksoistutkintoa suorittava Amal: ”Mutta se on pelkästään hyvä juttu!” hän lisää vielä naurahtaen.
Koulumme monikulttuurisuutta pidettiin yleisesti hyvänä asiana, mutta erityisen hyödyllisenä oppilaat pitivät sitä siksi, että se poistaa monia turhia ennakkoluuloja. ”Ennakkoluuloja voi karsia, kun oppii tuntemaan eri taustoista tulleita ihmisiä paremmin”, vastaa abi Mira.
Seuraavaksi kysyin opiskelijoilta, ovatko he kenties törmänneet rasistiseen kiusaamiseen tai syrjimiseen.
Lähes kukaan ei ollut.
”En ole kokenut enkä nähnyt, ONNEKSI”, vastaa kolmannen vuoden abiturientti Kristina
Miten maahanmuuttajataustaiset nuoret voisi ottaa vielä paremmin huomioon meidän koulussamme? Onko jotain konkreettisia ehdotuksia?
”Ehkä lisää kulttuuripäiviä”, sanoo kolmannen vuoden opiskelija Mona. ”Esimerkiksi kieliviikolla voisi olla yksi päivä, jolloin kerrotaan, minkämaalaisia oppilaita koulussamme on”, ehdottaa taas Mira.” Osa oppilaista ei tekisi kuitenkaan minkäänlaisia muutoksia nykytilanteeseen. ”Kaikille samat lähtökohdat, ettei syntyisi mitään sellaista asetelmaa, että toiset saavat enemmän, koska he ovat/eivät ole maahanmuuttajataustaisia.”
”Kaikille pitää olla samat oltavat”, täydentää vielä Chukri toiselta vuosiluokalta.
”Minusta kaikki on otettu jo nyt hyvin huomioon”, kommentoi vielä yksi opiskelija.
Lopuksi kysyin oppilaiden yleistä mielipidettä rasismista ja ennakkoluuloista.
”En hyväksy rasismia ollenkaan. Jotkut ennakkoluulot ovat ihan ok, kunhan on avoin muuttamaan niitä. Pitää suvaita muita ihmisiä”, vastaa Mona. ”Ihmisten pitäisi oppia luopumaan stereotypioista.” Eräs oppilas kuitenkin tuomitsee myös ennakkoluulot, koska hänen mielestään ennakkoluuloiset ihmiset eivät tiedä asioista tai ihmisistä mitään ja ovat liian laiskoja ottamaan selvää.”Minusta molemmat ovat vanhemmilta opittuja asioita, varsinkin rasismi”, vastaa Pauliina.
Somalialaistaustaisen Chukrin mielipide ei poikennut paljon muista: ”Kaikilla ihmisillä on ennakkoluuloja, mutta rasismia en ymmärrä.”
Näiden haastatteluiden perusteella vaikuttaa siis, että koulumme opiskelijat ovat hyvin suvaitsevaisia. Itis vaikuttaa paikalta, jossa on helppo tuntea kuuluvansa joukkoon. Meillä ei ole ilmennyt suuria konflikteja nuorten välillä. Mutta toisaalta niistäkin voi parhaimmassa tapauksessa oppia – ja muuttaa omia asenteitaan ja käyttäytymistapojaan. Myös minä itse ulkomaalaistaustaisena olen kokenut lukiomme mukavaksi ympäristöksi, jossa otetaan kaikki huomioon ja jossa jokaisella – syntyperästään huolimatta – on mahdollisuus saada äänensä kuuluville.
TEKSTI: Kirsi Mutsipule
KUVA: Saana Keränen
